25.3.-3.4.2014

paivakirjanappi

 

Tiistai, 25. maaliskuuta

Eilen me opistolaiset palasimme iloisin mielin taas opistokodin suojiin. Uusi opiskelujakso alkoi lukujärjestyksen mukaisilla tunneilla. Lähes kaikki opistolaiset ovat viime aikoina pitäneet viestinnän tunneilla mielipidepuheenvuoron, ja niitä mekin rupesimme valmistelemaan. Minulla on puheenaiheena kysymys, miksi perhejuhlia kannattaa viettää.

nasissit_2Valmistelimme tänään kovasti myös ensi lauantain radiolähetystä. Lastentunnissa minä ja Lauri esitämme sadun päähenkilöinä hammaspeikkoja. Huomasimme ”iloksemme”, ettei roolihahmojen esittäminen olekaan niin helppoa kuin aluksi luulimme. Eläytyessämme hammaspeikkona olemiseen meillä  – ja etenkin minulla – oli naurussa pitelemistä, ja välillä repesinkin ihan täysin. Molemmista alkoi tuntua, ettei esityksestä tule mitään. ”Kymmenien” uusintakertojen jälkeen saimme aikaiseksi jonkinlaisen version, johon en itse ole vielä täysin tyytyväinen.

 

Keskiviikko, 26. maaliskuuta

Aamuhartaudessa Öse kertoi kansainvälisestä Downin syndrooma -päivästä, jota vietettiin joitakin päiviä sitten. Öse näytti videon heidän poikansa lapsuudesta ja kertoi samalla, miten hän on itse kokenut poikansa kehitysvammaisuuden. Tänään minulla alkoi koulu vasta 11.45, joten lähdin aamulla ulos ihastelemaan auringon paistetta ja lintujen laulua, josta olemme saaneet tälläkin viikolla nauttia.

Tänään meillä ei ollut normaalia englannin tuntia, koska osalla oli yksilökeskustelu englannin aineesta. En ollut myöskään kuorossa tänään, koska olin päiväunilla! Tiedän, että kuorolaiset harjoittelivat kevät-cd:lle tulevia lauluja. Atk-tunnilla tehtiin portfolioita. Jokainen pohti omaa aihettaan ja näkökulmaansa. Minun portfolioni on vielä melko kesken.

Päivällisen jälkeen osa opistolaisista lähti mäkeen nauttimaan keväisestä säästä ja auringonpaisteesta. Itse en kuitenkaan lähtenyt, koska minua väsytti edelleen niin paljon. Tällä viikolla opiston aulassa on ollut erityisen viihtyisää, kun siellä on ollut keltaisia narsisseja. Ne piristävät mieltä ja muistuttavat edessä olevasta pääsiäisestä.

 

satu-hammaspeikoistaTorstai, 27. maaliskuuta

Aamuhartausvuorossa oli Tuuli. Hän luki otteita teksteistä, joita olimme kirjoittaneet elämänkaariteemaviikolle. Pohdinnan aiheena oli usko ja epäily. Usko on joskus kuin vähäinen rihma, jolla riipumme kiinni elävässä puussa. Tärkeää on kuitenkin pysyä puussa eikä irrota siitä.

Tänään me viestintälinjalaiset vietimme suurimman osan päivästä yläkerran radiostudiossa lastentunnin parissa. Minä ja Lauri koetimme edelleen eläytyä hammaspeikoiksi, jotka mellastavat Jussin suussa. Jos olisit ollut kärpäsenä studion katossa, olisit kuullut monia mielenkiintoisia lausahduksia kuten ”anti olla, ei tästä tule mitään” ja ”voi mun päiviäni, kaikkeen sitä joutuu”. Käsityötunnilla minä sain hupparin applikointia vaille valmiiksi, ja loppuilta meni vielä vuorosanojen äänittämisessä.

 

Perjantai, 28. maaliskuuta

Oli sisäviikonvaihteen perjantai, joten aamuhartauden piti opiskelija, tällä kertaa Courtney. Meillä oli ensimmäiseksi Ösen tunteja. Näillä tunneilla tutustuttiin kuva-analyysin saloihin, muun muassa siihen, mitä kuva minulle merkitsee ja mitä se tuo mieleen. Valinnaisessa kuvaviestinnässä jatkoin Ösen alulle panemaa esteettömyysprojektia yhteistyössä Reetan kanssa. Reetta oli kuvaajana, ja minä sain olla ”filmitähti”. Kiersimme monissa Ranuan liikkeissä ja testasimme niiden esteettömyyttä. Totesimme, että siinä olisi vielä parantamisen varaa.

Iltapäivällä opistolla oli sählyottelu, jossa vastakkain olivat Jukolan väki ja erityislinja. Peli oli tasainen, sillä se päättyi niukasti vieraiden voittoon 7 – 6. Opistolla alkoi myös tulevien erityislinjalaisten valintakurssi, joten toimintaa on riittänyt.

 

Lauantai, 29. maaliskuuta

Päivä alkoi valinnaisen kuvaviestinnän tunneilla, joilla minä editoin eilisten kuvausten materiaalia. Osa opiskelijoista taittoi Valovuosi-lehteä ja osa otti ja kehitti mustavalkokuvia. Iltapäivällä sitten tuli Opistoradiosta se lastentunti, jota me viestintälinjalaiset (+ Lauri) olimme yhdessä tehneet ja toimittaneet.

Hervan ja Porilan järjestämässä ohjelmaillassa oli mukana myös syksyllinen opettaja Laivamaan Ilkka. Hän veti tietovisan, jossa oli hyvin matemaattisia kysymyksiä, kuten kuinka monta kattoa on taajamaliikennemerkissä tai keiden opistolaisten äiti tai isä on ollut samassa työpaikassa Ilkan kanssa. Tietovisan voitti Porila. Tänään oli myös jääkiekko-ottelu oululaisten nuorten ja opistolaisten välillä. Se päättyi kuulemma numeroihin 12 – 7 opistolaisten hyväksi.

Vaiherikkaan lauantaipäivän lopuksi pojat viettivät salissa poikien iltaa ja yötä. Minä tyttönä en sinne päässyt, joten tässä raportit kahden mukana olleen pojan kokemana.

herkkuja_tarjollaLauri: Opistolaiset ovat tunnetusti kateellisia ja pikkusieluisia. Kun me pojat kuulimme, että tytöt olivat saaneet oman iltansa ja herkkunsa, halusimme mekin omat juhlamme.

Kaikkiin hyviin tapahtumiin on pääsymaksu. Tuohon iltaan sisäänpääsy maksoi kolme ja puoli euroa, tosin se piti maksaa pari päivää ennakkoon. Noilla rahoilla Otto ja Teemu taikoivat jostain kymmenen pellillistä pitsaa, parikymmentä kiloa karkkia, kaksitoista litraa limsaa, suklaata, sipsejä ja hyvän fiiliksen. (Ihme kyllä kukaan ei oksentanut.) Ilta alkoi kymmenen aikoihin, ja yhdeltätoista kaikki ruoka kärrättiin sisään. Wouwouwou! Syömisen, syömisen, syömisen ja syömisen jälkeen saunottiin pitkään ja hartaasti; välillä käytiin ulkona tai vaikkapa pelaamassa pingistä salissa. Viimeisetkin (joiden joukossa itse olin) nukahtivat joskus kolmen ja neljän välillä.

Aamulla heräsin aurinkoon. Se paistoi kattoon ja heijastui siitä silmiini. En aluksi käsittänyt lainkaan missä olin. Ympärillä oli hiljaista. Sitten muistin. Olin nukkunut näyttämöllä! Raotin esirippua. Sen takana makasi salin lattialla kolmekymmentä kuorsaavaa poikaa. Eikä hajukaan edes ollut kovin kamala.

Teemu: Jonkunhan tällainen tapahtuma on järjestettävä, nyt oli minun vuoroni. Aluksi mietimme sopivaa pääsymaksua. Pitkän harkinnan jälkeen keräsimme pojilta kolme ja puoli euroa. Kovan taistelun saimme rahat käsiimme ja lähdimme ostoksille. Fazerilta mukaamme tarttui valtava määrä karkkia, S-marketista taas löytyivät sipsit, juomat ja tarvikkeet pitsoihin.

Leipominen oli vaiheista mukavin. Aluksi ei löytynyt yhtäkään vapaaehtoista pitsantekijää – lopulta köksänluokka oli täynnä innokkaita leipureita. Makuvalikoimasta muodostui valtava: kinkku, tonnikala, ananas, homejuusto, jauheliha…

Sitten poikien ilta koitti. Pitsat lämmitettiin, karkit ja sipsit kaadettiin valtaviin kulhoihin ja koko komeus kannettiin saliin. Pitsat syötiin heti, karkkeja, sipsejä ja keksejä naposteltiin vielä seuraavana aamuna (sillä niitähän riitti).

 

Sunday, March 30

On Sunday the head priest from Ranua came to the Opisto and gave a presentation about the duties of the church. He talked about many different performances at the church, like baptism, confirmation, marriage and funeral. There was a video about these matters, too. At five o’clock there were services at the Ranua ry. The weather was fine, and most of the students walked there.

Sunnuntai, 30. maaliskuuta

Sunnuntaina saimme vieraaksi Ranuan kirkkoherran. Hän kertoi meille kirkon tehtävistä. Hän kertoi monista kirkollisista tilaisuuksista, kuten kastejuhlasta, konfirmaatiosta, häistä ja hautajaisista. Näimme myös videon näistä asioista. Viideltä oli seurat Ranuan rauhanyhdistyksellä. Sää oli hieno, ja useimmat opistolaiset kävelivät seuroihin.

 

Monday, March 31

laskijoita_makeen_menossa

On Monday the students from the Opisto and some of the teachers went skiing and snowboarding. That was a very beautiful and nice day, a break from the Opisto to relax with friends by going skiing. We arrived back to the Opisto about six and ate supper, and the saunas were hot.

Maanantai, 31. maaliskuuta

Maanantaina me opistolaiset ja muutamat opettajat menimme hiihtämään ja laskettelemaan. Oli tosi kaunis ja mukava päivä, katkaisua opistoelämästä; saimme rentoutua mäessä ystävien kanssa. Palasimme opistolle noin kuuden aikaan ja söimme päivällisen. Lämpimät saunat myös odottivat meitä täällä.

maenlaskussalaskijoita

.

.

.

.

.

.

.

.

Tuesday, April 1

srkn_lahetystyostaToday I was sore from the skiing yesterday! The international theme week program started, and first we heard a very interesting presentation kept by Stallone Pinheiro. He talked about why he left his home country of Angola and how he came to Finland. Then our Opisto friend Otto talked about Finnish-Swedish culture in Finland, and Joonatan from Ivalo talked about the Sami language and the Sami culture. Venla Kallioranta from Ranua talked about what it was like to be an au pair in Canada.

After lunch Juha Kaarivaara from the SRK gave an interesting presentation on mission work and other activities. After coffee a Taiwanese girl gave a presentation on Taiwan.

Tiistai, 1. huhtikuuta

Tänään olin ihan kipeä eilisestä laskettelusta! Kansainvälisyysteemaviikon ohjelma alkoi, ja ensimmäiseksi kuulimme mielenkiintoisen esityksen, jonka piti Stallone Pinheiro. Hän kertoi, miksi hän jätti kotimaansa Angolan ja kuinka hän tuli Suomeen.

Sitten opistoystävämme Otto kertoi suomenruotsalaisesta kulttuurista ja ivalolainen Joonatan saamen kielestä ja saamelaisuudesta. Ranualainen Venla Kallioranta kertoi, millaista oli olla au pairina Kanadassa.

Lounaan jälkeen Juha Kaarivaara piti kiinnostavan esityksen SRK:n lähetystyöstä ja muusta toiminnasta. Kahvin jälkeen kuulimme vielä, kun taiwanilainen tyttö kertoi Taiwanista.

 

lauluesitys_pakolaisilleWednesday, April 2

On Wednesday we watched a refugee video in the morning, and then about 20 refugees came from the Rovaniemi refugee center. They were given a warm welcome. The Opisto choir sang in the hall, and we watched the video about Opisto life. They told us their names, and throughout the day we learned each of their stories of how they escaped to the freedom of a safer country. During the afternoon they had stations around the Opisto where they learned about what we do here. In the radio studio they were interviewed by the students, and many of them sang a song in their native language. That was quite a nice day!

Keskiviikko, 2. huhtikuuta

spr_esitysKeskiviikkoaamuna katsoimme ensin videon pakolaisuudesta. Sitten saimme vieraiksi noin 20 turvapaikanhakijaa SPR:n vastaanottokeskuksesta Rovaniemeltä. Otimme heidät lämpimästi vastaan. Opiston kuoro lauloi aulassa, ja sitten katsoimme videon opistostamme. He esittelivät itsensä, ja pitkin päivää kuulimme heidän tarinoitaan, kuinka he pakenivat kotimaastaan ja etsivät vapaata ja turvallista maata. Iltapäivällä he kiertelivät opiskelutiloissa tutustumassa opiston toimintaan. Radiostudiossa opiskelijat haastattelivat heitä ja monet heistä lauloivat jonkin laulun omalla äidinkielellään. Tämä oli kiva päivä!

 

pakol_tytto_sylissapakol_poika_sylissa

pakol_tyttopakol_lapsia

 

 

 

 

.

.

.

.

.

.

.

pakol_radio_4pakol_radio_3.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Thursday, April 3

lentis_tuomarilentista_12The international theme week continued. In the morning our American teacher Dan gave a presentation on christianity in North America. After lunch there was a volleyball game, the Opisto against Lukio! It was very nice to watch the game, and the Opisto students won all four games!

In the afternoon we North Americans gave a presentation about our homes, and how we lived at home. In the evening there was a marshmallow roast in the hut. We also sang songs and enjoyed fellowship.

.

 

amer_esitys_kTorstai, 3. huhtikuuta

Kansainvälisyysviikko jatkui. Aamulla amerikkalainen opettaja Dan piti esityksen kirkkomme toiminnasta Pohjois-Amerikassa. Lounaan jälkeen oli lentopallo-ottelu opistolaisten ja Ranuan lukiolaisten välillä. Oli tosi hauska seurata peliä, ja opistolaiset voittivat kaikki neljä erää!

Iltapäivällä me pohjoisamerikkalaiset pidimme esitelmän kodeistamme ja elämästämme kotiympäristössä. Iltaa vietimme kodalla. Paistoimme vaahtokarkkeja, lauloimme ja nautimme ystävien seurasta.

kotatulillanuotiolla

 

 

 

 

kodassa_3r

Comments are closed.