3.-13.9.2013

paivakirjanappi

 

Tuesday, September 3

Tuesday was the first day of normal classes after the off weekend. Everyone was very refreshed and happy to be with each other again. In home economics, the students made hamburgers, which was a treat for us Americans! In communication class, the American and Canadian students were assigned to create a spread for the Voice of Zion. The topic was ”My childhood home – its many blessings”. This assignment would be worked on through the entire week.

Tiistai, 3. syyskuuta

Tiistai oli ensimmäinen viikonloppuloman jälkeinen koulupäivä. Kaikki olivat virkeitä ja iloisia, koska olivat taas yhdessä. Kotitaloudessa opiskelijat tekivät hampurilaisia, jotka olivat herkkua meille amerikkalaisille! Viestinnän tunneilla Amerikan ja Kanadan opiskelijoille annettiin tehtäväksi toimittaa aukeamaa The Voice of Zion -lehteen. Aihe oli ”Lapsuudenkotini – sen monet siunaukset”. Tätä tehtävää tehtäisiin viikon ajan.

Wednesday, September 4

For the first time of the year, the opisto choir met. It sounded very nice and it was nice to think about how much better we will become when we practice every week for the year. We started working on the song, ”Kuule, nuori ystäväni”. We American and Canadian students worked on the article for the Voice of Zion more and interviewed a few Finnish students about their thoughts on their childhood homes.

The English Club met in the evening where it completed small group activities. The evening ended with more singing, volleyball, and relaxing.ulkolentista

Keskiviikko, 4. syyskuuta

Opiston kuoro kokoontui tänään ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Laulu kuulosti todella kivalta, ja oli mukava ajatella, kuinka paljon paremmiksi tulemme, kun harjoittelemme joka viikko vuoden aikana. Aloitimme harjoittelemalla laulua ”Kuule, nuori ystäväni”. Me amerikkalaiset opiskelijat työskentelimme taas Voice of Zionin artikkelin parissa ja haastattelimme joitakin suomalaisia opiskelijoita heidän ajatuksistaan lapsuuskodeistaan.

Englannin kerho kokoontui illalla, ja siellä oli toimintaa pienissä ryhmissä.Loppuilta vietettiin laulaen, lentopalloa pelaten ja rentoutuen.

 

 

Thursday, September 5

Thursday was a beautiful fall day again. It began for the American and Canadian students by going to classes and planning out more writings for the Voice of Zion.

In international studies, students began thinking about what their personal projects on global issues would be by looking at projects from previous years and relating them to how they would like to complete their own projects.

Torstai, 5. syyskuuta

Torstai oli taas kaunis syksypäivä. Amerikan ja Kanadan opiskelijoiden päivä alkoi oppitunneilla ja Voice of Zionin artikkelin parissa työskentelemisellä.

Kansainvälisyystunneilla opiskelijat alkoivat miettiä, millainen heidän kansainvälisyystiedon projektinsa voisi olla. Virikkeitä omiin töihin saatiin tutustumalla aikaisempien vuosien projekteihin.

Friday, September 6

On Friday, the weekly cleaning was done by all students in each solu. It was a difficult morning for us American girls, because it included a bee sting and breaking a mirror during cleaning hour. Either way, the cleaning did eventually get done. Later we had an information session given about our camping trip that was to happen the next week. The American and Canadian students had their pictures taken so that they could be put in the Voice of Zion along with the articles.

Perjantai, 6. syyskuuta lattianluutuus

Perjantaina kaikki opiskelijat tekivät viikkosiivouksen soluissaan. Aamu oli vaikea meille Amerikan tytöille, koska siihen sisältyi ampiaisen pisto ja peilin särkyminen siivoustunnilla.Siivous saatiin silti lopulta tehdyksi. Myöhemmin meille pidettiin infotilaisuus eräretkestämme, joka tehtäisiin seuraavalla viikolla. Amerikan ja Kanadan opiskelijoista otettiin valokuvia Voice of Zionin artikkeleita varten.

 

 

kuvaus_rannassa

ulkolentista_2

 

Saturday, September 7

We American and Canadian students started our day early with textiles class where we finished our Christmas light decorations and started learning how to crochet baskets. It was a relaxing Saturday and in the evening there was organized solu visiting. Our dorm Miekkala hosted Keikkula and we had a very fun evening together. It was nice to have an organized time to get to know new people in smaller groups. The evening included a game of truth or dare and someone may have actually completed their dare of jumping in the lake. As a whole it was a beautiful and very enjoyable evening. After the solu visiting, there was more relaxing, singing, and volleyball.

Lauantai, 7. syyskuuta

Me Amerikan ja Kanadan opiskelijat aloitimme päivämme aikaisin tekstiilityön tunnilla, jolla me saimme valmiiksi jouluvalokoristeemme ja aloimme opetella korin virkkausta. Lauantai oli rento päivä ja illaksi oli järjestetty soluvierailuja. Meidän solumme Miekkala sai vieraaksi Keikkulan, ja meillä oli todella hauskaa yhdessä. Oli kiva että oli järjestettyä aikaa, jotta tutustuisimme uusiin ihmisiin pienemmissä ryhmissä. Iltaan kuului ”Totuus vai tehtävä” -peli, ja jotkut todella suorittivat tehtävänsä hyppäämällä järveen. Kokonaisuudessaan iltaoli kaunis ja erittäin mukava. Soluvierailun jälkeen rentouduimme, lauloimme ja pelailimme lentopalloa.

lauluhetki_auditoriossa

vene_rannassa

 

 

Monday, September 9

Today was the start of our environmental week activities. At first we all students split into groups and rotated through stations discussing matters such as: How consumers can make better decisions to help the environment? What can we do to save energy in our homes? How could we influence the attitudes that we would throw away our own trash? How to sort our trash in our dorms? After not discussing this matter for a long period of time, it is good to be reminded because I forget to do many easy steps to helping the environment, and to help save money and energy.

In the afternoon we were informed about our camping trip: what things we’ll need to bring, and what our days will consist of. Our final group activity was picking up garbage along the roads of Ranua for two hours. There was a lot of trash. While picking up the trash, Courtney, Daniel, and I followed behind a group of about eight people and it felt like we were getting more trash than them. There were cigarette cartons, candy wrappers, pringles cans, etc. From this I learned how much trash can build up in one year, and how bad an idea it is to throw trash on the ground. Just by throwing it in the trash the home of the wildlife is much cleaner and more like home for them.

Maanantai, 9. syyskuutaRoskankeruu

Tänään alkoi ympäristöteemaviikko. Aluksi me opiskelijat jakaannuimme ryhmiin ja käsittelimme eri pisteissä seuraavia asioita: Miten voimme kuluttajina tehdä parempia valintoja, jotka säästävät ympäristöä? Miten voimme säästää energiaa kodeissamme? Miten voisimme vaikuttaa asenteisiin, että laittaisimme aina roskat roskakoriin? Miten lajittelemme jätteet kämpissämme? Kun ei ole pitkään aikaan pohtinut näitä asioita, niitä on hyvä palauttaa mieleen, koska niin helposti unohtaa yksinkertaiset asiat, jotka voivat kohentaa ympäristöä tai joilla voi säästää rahaa ja energiaa.

Iltapäivällä meille kerrottiin eräretkestämme: mitä meidän pitää ottaa mukaan ja mitä retkipäivät sisältävät. Viimeinen ryhmätehtävä oli sellainen, että keräsimme kahden tunnin ajan roskia teiden varsilta Ranualla. Roskia olikin paljon. Courtney, Daniel ja minä kuljimme noin kahdeksan hengen ryhmän perässä ja näytti siltä, että me saimme enemmän roskia kuin he. Maasta löytyi tupakka-askeja, karamellipapereita, Pringles-tölkkejä ynnä muuta. Tajusin, kuinka paljon roskia voi kertyä vuoden aikana ja kuinka tyhmää niitä on heittää maahan. Kun laitamme ne roska-astiaan, eläintenkin elinympäristö on puhtaampi ja enemmän koti heille.

Tuesday, September 10

This morning my line gave the morning devotion about the protection of nature. I think it was a good reminder for all of us, because sometimes we become lazy and don’t realize how some of our actions can hurt wildlife. There are many little good things we can do to save the nature. One could bring a reusable bag shopping to eliminate plastic bag use, thus reducing the need for landfills. Another good thing people can do is buy food that is grown locally, to help to reduce the transportation of goods traffic.

juliste

After the morning devotion we met up with our lines to create projects to present to other students. We made a collage poster focusing on gardening, vegetables, home grown goods, and the importance of organic and local purchased goods. Eating home grown goods is beneficial because it tastes better, there are no chemicals used, and it is exponentially cheaper.

Courtney and I biked to town after finishing our poster to mail some candy and a letter to our families back home, and of course we bought some candy for ourselves too. From town we biked to the Ranua Zoo and met everybody else there to tour the Zoo. The Ranua Zoo seems to be less civilized and not as busy compared to the Minnesota Zoo. The Minnesota Zoo seems to be louder and city-like. One thing I found comical was the Ranua Zoo has a display of mice; elainpuistokierroksellathey seem like such a random little rodent to have at a zoo. It was neat to see a reindeer so close, and crazy to be able to pet a white-tail deer (which are different than the ones in Minnesota). One of the ugliest animals there was the Musk Ox because of its hair. Many of these animals can also be seen at the Zoo’s which are in Minnesota. The only difference here was the fact that it felt more natural.

Once we returned back to the Opisto from the Zoo, we ate dinner and then packed our bags for our camping trip which begins tomorrow.

Tiistai, 10. syyskuuta

Tänä aamuna minun linjani piti aamuhartauden luonnonsuojelusta. Minusta se oli hyvää muistutusta meille kaikille, koska joskus olemme laiskoja emmekä tajua, kuinka jotkut toimintamme vahingoittavat luontoa. jääkarhuVoimme tehdä monia pieniä asioita luonnon säästämiseksi. Voimme kuljettaa ostoksilla kestokassia mukanamme, ettei meidän tarvitse ostaa aina uutta muovikassia. Näin kaatopaikkojen tarve vähenisi. Toinen hyvä asia on ostaa paikallisesti tuotettua ruokaa, jotta tavaroiden kuljetusliikennettä voitaisiin vähentää.

Aamuhartauden jälkeen teimme oman linjamme kanssa projekteja, joita esittelimme toisille opiskelijoille. Me teille kollaasijulisteen, jossa keskityimme puutarhanhoitoon, vihanneksiin, kotona tuotettuun ruokaan sekä luonnonmukaisen ja paikallisen ruoan merkitykseen. Kotona tuotettua ruokaa kannattaa syödä, koska se on paremman makuista, siinä ei ole käytetty kemikaaleja ja se on paljon halvempaa.

Julisteen valmistuttua Courtney ja minä pyöräilimme kylälle postittamaan karkkeja ja kirjettä koteihimme – ja samalla tietenkinmyskiharka ostamaan vähän karkkia itsellemme. Kylältä pyöräilimme Ranuan eläinpuistoon ja tapasimme siellä kaikki muut eläintarhakierroksella. Ranuan eläinpuisto ei vaikuttanut niin keinotekoiselta eikä kiireiseltä kuin Minnesotan eläintarha. Minnesotan eläintarha tuntuu meluisammalta ja kaupunkimaisemmalta. Minusta oli koomista, että Ranuan eläinpuistossa oli esillä hiiriäkin; näytti siltä kuin noita pikku jyrsijöitä olisi vain sattunut pääsemään eläintarhaan. Oli jännää nähdä poroja niin läheltä ja hullun tuntuista, kun saattoi silitellä valkohäntäpeuraa (jotka ovat täällä erilaisia kuin Minnesotassa). Yksi rumimmista eläimistä oli pitkätukkainen myskihärkä. Monia näistä Ranuan eläimistä voi nähdä myös Minnesotan eläintarhoissa. Ainoa erilainen piirre täällä oli tosiaan se, että puisto tuntui luonnollisemmalta.

Kun palasimme eläinpuistosta takaisin opistolle, söimme päivällisen ja sitten pakkasimme reppumme huomisen eräretkelle.

RanuaZoo

Wednesday, September 11

polkuviittaWe left for our camping trip this morning after our morning duties and packing our lunch for our trip to the campsite. After arriving to the beginning of our hike, we split up into our tent groups. Each tent group left together and hiked the 5 km walk. The walk was a little exhausting because of walking on big rocks at times, but it was a neat walk because the style of the nature would change every once in a while.

Once we got to camp, we were shown how to set up our Swedish army tent. I thought they were neat because of how big they were, and nothing like I have seen before. People don’t really get the chance to sleep in an army tent very often. My tent group cut up wood for our stove in our tent so that we could stay warm at night. Cutting wood is something I was used to, so that was an easy task.

patikointiAll the hungry students then made dinner, and continued the day with Opisto Olympics, which consisted of javelin throwing, boot kicking, pine cone throwing, potato sack hopping, etc. I am not the type of person to enjoy those things, but I think the sixteen year olds enjoyed them more than me. I made the best out of it, however.

Following the Olympics, we had evening snack, and sang Songs and Hymns of Zion in Finnish. It was nice to finish the busy day with some nice songs, and when we were done singing, it started to rain, so everybody headed to their tents. I fell asleep pretty quickly after an exhausting day and didn’t care about the thunderstorm that was heard from further away. At 2 am I was woken up to watch the fire in the tent for my half hour shift. I thought it would have been worse, but it wasn’t that bad at all — just threw some logs in the fire and relaxed.tuppilammella

Keskiviikko, 11. syyskuuta

Lähdimme retkelle tänä aamuna sen jälkeen, kun olimme tehneet aamutoimemme ja pakanneet eväät patikoinnin ajaksi. Patikoinnin aloituspaikassa jakaannuimme ryhmiin telttakunnittain. Telttakunnat patikoivat yhdessä noin viiden kilometrin matkan. Patikointi oli hieman uuvuttavaa, kun paikoitellen oli niin suuria kallioita, mutta reitti oli kiva, kun luonto vaihteli niin paljon.

Kun tulimme leiripaikalle, meille näytettiin, kuinka ruotsalainen armeijateltta pystytetään. Minusta teltat olivat jänniä, koska ne olivat niin isoja enkä ole nähnyt sellaisia aikaisemmin. Ihmisillä ei todellakaan ole mahdollisuutta nukkua armeijan teltassa kovin usein. Telttakuntani pilkkoi puita kamiinaan, tikunvuoluettä pysyisimme lämpimänä yöllä. Puita olen pilkkonut ennenkin, joten se oli helppo tehtävä.

Kaikki nälkäiset oppilaat valmistivat sitten päivällisen, ja päivä jatkui opisto-olympialaisilla, joissa kilpailtiin esimerkiksi keihäänheitossa, saappaanpotkaisussa, kävynheitossa ja perunasäkkihyppelyssä. En ole itse sellainen, että nauttisin kovin paljon tällaisista tehtävistä, mutta luulen, että kuusitoistavuotiaat nauttivat enemmän kuin minä. Osallistuin kuitenkin tosissani.

Olympialaisten jälkeen söimme iltapalan ja sitten lauloimme Siionin lauluja suomen kielellä. Oli mukava päättää tapahtumarikas päivä kauniilla lauluilla. Laulamisen päätyttyä alkoi sataa, ja niinpä jokainen suuntasi telttaansa. Nukahdin melko nopeasti uuvuttavan päivän jälkeen enkä välittänyt ukonilmasta, joka kuului kauempaa. pakitKahden aikaan yöllä minut herätettiin huolehtimaan puolen tunnin kipinämikkovuorostani. Ajattelin, että se voisi olla pahempaakin, muttei se ollut ollenkaan tympeää – heittää vain halkoja tuleen ja rentoutua.

 

 

 

 

 

 

teltalla

Thursday, September 12

TelttaLeiriThe loud megaphone is what I woke up to this morning. A few of my belongings were a little wet from the rain last night. I headed over to eat breakfast, which all I ate was some bread with margarine, meat, and cheese. I washed my dishes and then all the students split into ten groups to rotate in stations to recognize plants, birds, learn about first aid, burn a string as quick as possible, estimate the age of a tree, and shoot a bow and arrow at a box. I thought the best station was shooting the box, because back at home I hunt white-tailed deer with a bow and arrow. Another station that I found interesting was estimating the age of a tree. When the other students estimated fifteen years, I thought it would be younger than that, but I didn’t consider the fact that trees grow slower when they are closer to the Arctic Circle – we were not in Minnesota!

We ate lunch when we finished our tenth station, and all gathered for a group picture near the lake. It was soon time to clean up the rest of camp, which was done by all going in a line with garbage bags scattered amongst the line, and zoned right through our campsite to pick up all the scraps on the ground. It went pretty quickly. The day continued with some coffee and muffins, and some relaxing time before the busses came to pick us up. It was nice to relax when everything was cleaned up, and all we had to do was to wait for the bus. Then I slept the whole 45 minute bus ride back to the Opisto.

At 8 o’clock all four of us Americans/Canadians gathered to the radio studio with Tuuli to discuss and make our articles more complete for the next edition of the Voice of Zion. After an hour we ate snack, and Courtney and I went to play ping pong for a while before it was time for bed.

Torstai, 12. syyskuuta

Kretkikamppeita_metsassa_2ova megafonin ääni herätti minut aamulla. Jotkut varusteeni olivat hieman märkiä edellisen yön sateesta. Suuntasin ulos aamupalalle ja söin vain leipää, jonka päällä oli margariinia, kinkkua ja juustoa. Pesin astiani, ja sitten oppilaat jaettiin kymmeneen ryhmään rastitehtäviä varten. Rasteilla muun muassa tunnistettiin kasveja ja lintuja, opittiin ensiavun antamista, arvioitiin puun ikää ja ammuttiin jousipyssyllä laatikkoon. Minusta paras rasti oli ammuntarasti, koska kotona metsästän valkohäntäpeuroja jousipyssyllä. Myös puun iän arviointi oli minusta mielenkiintoista. Kun toiset opiskelijat arvioivat sen viidentoista vuoden ikäiseksi, ajattelin, että se olisi nuorempi, mutta en ottanut huomioon, että puut kasvavat hitaammin lähellä pohjoista napapiiriä – emme olleet Minnesotassa!

Kymmenennen rastin jälkeen söimme lounaan, ja sitten kokoonnuimme kaikki yhteiskuvaan järven rantaan. Pian oli aika siivota leiri. Se tapahtui siten, että kaikki menivät viivalle, jolle oli asetettu roskapussit, ja kulkivat suoraan eteenpäin leirialueen läpi ja poimivat kaikki roskat maasta. Se kävi tosi nopeasti. Sitten joimme kahvia ja söimme muffinsseja ja huilasimme hetken ennen kuin bussit tulivat hakemaan meidät. Oli mukava rentoutua, kun kaikki oli siivottu eikä tarvinnut tehdä muuta kuin odottaa bussia. Nukuin sitten koko 45 minuutin matkan opistolle.

Illalla kahdeksalta me kaikki neljä amerikkalaista ja kanadalaista opiskelijaa kokoonnuimme Tuulin kanssa radiostudioon keskustelemaan ja täydentämään artikkeleitamme, jotka tulevat seuraavaan The Voice of Zion -lehteen. Tunnin kuluttua oli iltapala, ja sen jälkeen minä ja Courtney menimme vielä pelaamaan pingistä, kunnes oli aika mennä nukkumaan.ryhmakuva_eraretkella

Comments are closed.